Päivä aivosumussa

Tänään on ollut sekava päivä. Olin aamuvuorossa, ja heti aamusta päivä meni pieleen. Herätyskello herätti 5.05 kesken unien, ja olo oli tosi väsynyt lyhyen yöunen jälkeen. Sitten meinasin vielä myöhästyä, kun kävelyssä meni aikaa, kun lunta oli satanut taas koko yön.

Mun syöminen on nykyään ihan hullua :( Vapaapäivinä tulee koko ajan naposteltua eikä isompaa ateriaa tee juuri mieli. Töissä taas olen pitkiä aikoja syömättä, ja kotiin päästyä on hirveä nälkä ja tulee sitten syötyä paljon kerralla. No näin aamuvuorossa ei haittaa niinkään, kun pääsee aikaisin kotiin, niin syöminen ei painotu iltaan, toisin kuin muissa vuoroissa. Oikeastaan mulla on ollut jonkin asteinen ahmimishäiriö jo pitkään. Silloin laihduttaessakin pidin kalorilaskurivapaapäiviä (eli huijasin itseäni), ja saatoin syödä karkkia puoli kiloa kerralla. Nyt herkut ovat onneksi terveellisempiä, mutta ahmiminen ei ole koskaan hyväksi. Ahmiminen liittyy usein yksinoloon ja niihin iltoihin, jolloin ei harrasta liikuntaa. Paljon on siis vielä tekemistä, ja täytyisi löytää tasapaino kehon ja syömisten kanssa.

Liikunta on toinen "murheenkryyni". Edelleen suunnittelen etukäteen, milloin menisin salille tms. ja jostain syystä tunnen syyllisyyttä, jos en jaksakaan mennä. Tänään on ollut hankala päivä ja olen taas tuntenut syyllisyyttä. Vielä kotiin kävellessä olin aika virkeä, mutta tunnin koneella istumisen jälkeen (johtuu muuten varmasti huonosta sisäilmasta!) olin jo ihan väsynyt, enkä jaksanut edes harkita salille lähtemistä. Käytiin kuitenkin luomukaupoissa Tampereella. Siinä vähän piristyi, ja nyt on vielä harkinnassa josko treenaisin. Todennäköisesti en... Mitäpä siinäkään menettää, vaikka ei urheilisi juuri tänään?

Olin viime viikon lauantaihin asti eli viikon putkeen 95% raakaruualla. Odotin ehkä jonkinlaista ihmeoloa ja energisyyttä, mutta olo tuntui ihan tavalliselta. Kunnes la-ma söin yhden lämpimän aterian päivässä. Silloin huomasin kuitenkin eron. Turvotti ja väsytti, maanantain kuntopiiri ei mennyt yhtä hyvin kuin edellisviikolla, jolloin olin syönyt pari päivää raakaruokaa ennen treeniä. Eli vaikka mitään ihmeellistä oloa raakaruuasta ei aina tulekaan, on olo kuitenkin parempi kuin kypsennetyn ruuan syömisen jälkeen.

Niin ja niistä hiuksista kun iloitsin, ne eivät ole olleet sen jälkeen yhtä puhtaat ja terveet kertaakaan, mutta hiukan paremmat kuitenkin kuin jokin aika sitten. Aion mennä ottamaan uudet kilpirauhaskokeet helmikuun alussa, niin näkee onko arvoissa tullut muutosta. Olo kun kuitenkin vaihtelee koko ajan. Onneksi enää ei ole kaula turvonnut niin kuin pari kuukautta sitten aina urheillessa oli.