Pitäisi muistaa levätä. Liikunta on tärkeää, ja tavoitteena on liikkua neljänä päivänä viikossa. Joskus onnistun, joskus en. Nyt kun olen ollut kipeänä, olen levännyt pari päivää käymättä missään. Tänään olin vielä saikulla, jos huomenna olisin työkunnossa.
Oli huvittavaa huomata, että käsivarsien lihakset näytti suuremmilta kuin viimeksi urheilun jälkeen. Taitaa siis olla totta, että lihakset kasvaa levossa. Voisi kuvitella, että kaikki olisivat terveempiä jos "pyhittäisivät lepopäivän". Mutta itsellä on ainakin niin, että kun viikonloppu tulee, haluaa käydä jossain, siivota yms. kun ei arkena ehdi/jaksa. Viikonloppunahan ainakin täytyy (saa) urheilla. Ei siis ihme, jos välillä flunssa iskee, kun ei ole kunnollisia lepotaukoja. Esimerkiksi jooga, meditaatio, saunominen ja sohvalla makoilu voisivat täyttää yhden vapaapäivän. Liian harvoin pysähdymme ja annamme keholle mahdollisuuden levätä.
Eilen katsottiin Zeitgeist: Moving forward -elokuva. Oli aivan loistava ja antoi paljon ajattelemisen aihetta. Toisaalta masentaa tämä ihmisten tyhmyys: kaikki pyörii rahan ympärillä ja kuluttaminen on aivan järjetöntä. Mutta sitten kun maapallon resurssit on käytetty loppuun, on viimeistään muutoksen aika. Toivottavasti sen jälkeen alkaa uusi, parempi aika jossa kilpailulle ja ahneudelle ei ole tilaa.
Elokuvan mukaan riippuvuudet, kilpailun halu, kuluttaminen, väkivalta jne. johtuu siitä, miten meitä on kohdeltu varhaislapsuudessa. Olemmeko saaneet ansaitsemaamme huomiota, kosketusta ja rakkautta vai olemmeko pienestä asti oppineet kilpailemaan ensin vanhempien, sitten muiden huomiosta? Tämä ei puolusta varhaiskasvatusjärjestelmää (ei enää puhuta pelkästään päivähoidosta), jossa pienestä asti joutuu kilpailemaan aikuisten ja lasten huomiosta. Varhaiskasvatusmessuilla taas ajettiin vastakkaista näkemystä: huolestuttavan pieni osa lapsista (noin puolet) on kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä. Omasta mielestäni varhaiskasvatus ei ole tällä hetkellä niin laadukasta, että lapsen olisi parempi päiväkodissa kuin kotona (toki molemmissa voi laatu olla kirjavaa). Jos ryhmäkoot olisivat pienempiä ja henkilökunta tarpeeksi ammattitaitoista, puhuisin minäkin julkisten varhaiskasvatuspalveluiden tärkeyden puolesta.
Elokuvassa oli kohta, jossa vietettiin lapsen 1-vuotissynttäreitä. Juhlakalu oli ympäröity hienoilla lahjoilla. Miksi ihmeessä lapsi saa erityishuomiota vain kerran vuodessa?! Ja miksi tuo huomio on lahjomista... Esimerkiksi leikkipäivä, jossa äiti leikkii lapsensa kanssa koko päivän, olisi lapselle varmasti mieluisampi lahja. Helposti tulee töissäkin kehuttua esimerkiksi tyttöjen mekkoja tai kampauksia, ihailtua omia leluja joita on lelupäivänä mukana yms. Aamulla kun lapsi tulee hoitoon, saatan sanoa: "onpas sulla hieno mekko tänään", koska haluan sanoa jotain erityistä, että lapsi tulee huomatuksi. Nyt kuitenkin yritän keksiä mieluummin jotakin parempaa, vaikka ottaa syliin ja kysyä "mitä kuuluu?"
maanantai 31. tammikuuta 2011
lauantai 29. tammikuuta 2011
kuumeessa
Eilen olin Helsingissä Educa-messuilla. Ihan mielenkiintoisia aiheita oli varhaiskasvatusseminaarissa. Vaikea uskoa, että vielä pari vuotta sitten opiskelin täysipäiväisesti. Luennoilla istuminen on niin puuduttavaa, ja aivot kulkee hitaalla, kun pitää olla sisällä koko ajan. Päiväkotityön parhaita puolia on ehdottomasti päivittäinen ulkoilu.
Illalla sitten tulin tosi kipeeksi, yöllä oli kuumetta 37.9 astetta. Kunnon kuumetta ei olekaan ollut varmaan pariin vuoteen. Ehkä se on ihan hyväkin asia, ehkä kilppari on paremmassa kunnossa nyt kun lämpö nousee.
Tällä viikolla käytiin neuvotteluja luomukaupan perustamisesta. Lupaavalta vaikuttaa, enää liiketila puuttuu. Ollaan ihan innoissamme molemmat! :) Toivottavasti uutta kauppakeskusta alettaisiin pian rakentaa, mutta vielä kuulemma puuttuu iso vetovoimainen yritys, joka täytyy olla että rakentaminen aloitetaan.
Illalla sitten tulin tosi kipeeksi, yöllä oli kuumetta 37.9 astetta. Kunnon kuumetta ei olekaan ollut varmaan pariin vuoteen. Ehkä se on ihan hyväkin asia, ehkä kilppari on paremmassa kunnossa nyt kun lämpö nousee.
Tällä viikolla käytiin neuvotteluja luomukaupan perustamisesta. Lupaavalta vaikuttaa, enää liiketila puuttuu. Ollaan ihan innoissamme molemmat! :) Toivottavasti uutta kauppakeskusta alettaisiin pian rakentaa, mutta vielä kuulemma puuttuu iso vetovoimainen yritys, joka täytyy olla että rakentaminen aloitetaan.
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
melkein raakaa pizzaa
Kävin tänään eka kertaa tänä talvena hiihtämässä. Olosuhteet oli muuten kohdillaan, mutta latuja ei oltu aurattu. Kilometrejä kertyi 9. Kilpahiihtäjäksi on vielä matkaa, mutta leppoisa sunnuntaihiihto sopii mulle hyvin. :)
Sitten olikin kova nälkä, kun pääsin kotiin. Olin laittanut aamulla uuniin kuivumaan siemenistä tehdyn "pizzapohjan". Se oli 5,5 tuntia uunissa (50 astetta, luukku avoinna), sitten en enää jaksanut odottaa vaan väsäsin pizzan, vaikka olisi pohja saanut olla rapeampi. Pohjan päälle tuli sipulilla, suolalla ja soijakastikkeella maustettua tomaattimurskaa (olisi tietysti voinut tehdä tomaattikastikkeen oikeista tomaateista). Täytteeksi laitoin paprikaa, kesäkurpitsaa, tomaattia ja shiitakesieniä. "Juustokastike" syntyi casheweista, sipulista, suolasta ja soijakastikkeesta. Mausteeksi basilikaa ja Fiesta Molea. Hyvää oli, väitän että parempaa kuin oikea pizza. Elimistö on alkanut vaatia raikkaita, aitoja makuja raakailuun siirtymisen jälkeen. Nämä mun raakakokkailut onnistuu onneksi paremmin kuin normiruokien kokkailu, isäntäkin oli samaa mieltä ;) Toivottavasti sen vatsa kestäisi myös pizzaa, ettei tarvitse yksin syödä pellillistä...
Sitten olikin kova nälkä, kun pääsin kotiin. Olin laittanut aamulla uuniin kuivumaan siemenistä tehdyn "pizzapohjan". Se oli 5,5 tuntia uunissa (50 astetta, luukku avoinna), sitten en enää jaksanut odottaa vaan väsäsin pizzan, vaikka olisi pohja saanut olla rapeampi. Pohjan päälle tuli sipulilla, suolalla ja soijakastikkeella maustettua tomaattimurskaa (olisi tietysti voinut tehdä tomaattikastikkeen oikeista tomaateista). Täytteeksi laitoin paprikaa, kesäkurpitsaa, tomaattia ja shiitakesieniä. "Juustokastike" syntyi casheweista, sipulista, suolasta ja soijakastikkeesta. Mausteeksi basilikaa ja Fiesta Molea. Hyvää oli, väitän että parempaa kuin oikea pizza. Elimistö on alkanut vaatia raikkaita, aitoja makuja raakailuun siirtymisen jälkeen. Nämä mun raakakokkailut onnistuu onneksi paremmin kuin normiruokien kokkailu, isäntäkin oli samaa mieltä ;) Toivottavasti sen vatsa kestäisi myös pizzaa, ettei tarvitse yksin syödä pellillistä...
lauantai 22. tammikuuta 2011
Banaani-siemenpuuro
Tässä erittäin tuhti raw-puuro, vie varmasti nälän! Ohje on Heidi Kuusiston Uusi Päivä -kirjasta, hieman muokattuna
· 2 dl manteleita liotettuna
· 3 dl seesaminsiemeniä liotettuna
· 1 banaani
· reilu 1 rkl kookosöljyä
· 2 rkl hunajaa
· 1 tl vaniljajauhetta
· 1 tl kanelia
· ripaus laatusuolaa
· n. 2 d vettä
Liota siemeniä muutama tunti. Huuhtele ne ja lisää kaikki ainekset blenderiin.
Tähän kupilliseen meni vajaa puolet koko satsista. Mustikat sopivat loistavasti sekaan, samoin varmasti raikkaat hedelmänpalat.
· 2 dl manteleita liotettuna
· 3 dl seesaminsiemeniä liotettuna
· 1 banaani
· reilu 1 rkl kookosöljyä
· 2 rkl hunajaa
· 1 tl vaniljajauhetta
· 1 tl kanelia
· ripaus laatusuolaa
· n. 2 d vettä
Liota siemeniä muutama tunti. Huuhtele ne ja lisää kaikki ainekset blenderiin.
Tähän kupilliseen meni vajaa puolet koko satsista. Mustikat sopivat loistavasti sekaan, samoin varmasti raikkaat hedelmänpalat.
salitreeni
Pitkästä aikaa raahauduin salille tekemään pelkkää lihaskuntoa. Olin käyny viimeks salilla 19.12. pelkästään painoja nostelemassa, eli odotukset ei ollu mitkään huikeat. Käsivarsia oon treenannut aina sillon tällön kotonakin lyhyitä sarjoja, ja Circuitissa oon käyny pari kertaa, pumpissa en aikoihin. Lähinnä oon keskittyny spinningiin ja muuhun aerobiseen. Laitoin aika pienet painot, mutta ihan hyvin onneks jaksoin tehdä. Noin puolet lihasryhmistä meni huonommin kuin viimeksi ja noin puolet jopa paremmin. Raakaravinto ei siis ole tehnyt lihaksille hallaa :)
Tänään ja eilen on tullu pieniä masennus-ärsytyskohtauksia. Lähinnä siitä kun tuntuu että elämä junnaa paikoillaan, mieli muuttuu koko ajan tulevaisuuden suhteen. Ja vaikka itellä ois selkeät suunnitelmat, niin kumppanilla on sitten viimeistään ihan erilaiset ajatukset kaikesta.
Tänään ja eilen on tullu pieniä masennus-ärsytyskohtauksia. Lähinnä siitä kun tuntuu että elämä junnaa paikoillaan, mieli muuttuu koko ajan tulevaisuuden suhteen. Ja vaikka itellä ois selkeät suunnitelmat, niin kumppanilla on sitten viimeistään ihan erilaiset ajatukset kaikesta.
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Päivä aivosumussa
Tänään on ollut sekava päivä. Olin aamuvuorossa, ja heti aamusta päivä meni pieleen. Herätyskello herätti 5.05 kesken unien, ja olo oli tosi väsynyt lyhyen yöunen jälkeen. Sitten meinasin vielä myöhästyä, kun kävelyssä meni aikaa, kun lunta oli satanut taas koko yön.
Mun syöminen on nykyään ihan hullua :( Vapaapäivinä tulee koko ajan naposteltua eikä isompaa ateriaa tee juuri mieli. Töissä taas olen pitkiä aikoja syömättä, ja kotiin päästyä on hirveä nälkä ja tulee sitten syötyä paljon kerralla. No näin aamuvuorossa ei haittaa niinkään, kun pääsee aikaisin kotiin, niin syöminen ei painotu iltaan, toisin kuin muissa vuoroissa. Oikeastaan mulla on ollut jonkin asteinen ahmimishäiriö jo pitkään. Silloin laihduttaessakin pidin kalorilaskurivapaapäiviä (eli huijasin itseäni), ja saatoin syödä karkkia puoli kiloa kerralla. Nyt herkut ovat onneksi terveellisempiä, mutta ahmiminen ei ole koskaan hyväksi. Ahmiminen liittyy usein yksinoloon ja niihin iltoihin, jolloin ei harrasta liikuntaa. Paljon on siis vielä tekemistä, ja täytyisi löytää tasapaino kehon ja syömisten kanssa.
Liikunta on toinen "murheenkryyni". Edelleen suunnittelen etukäteen, milloin menisin salille tms. ja jostain syystä tunnen syyllisyyttä, jos en jaksakaan mennä. Tänään on ollut hankala päivä ja olen taas tuntenut syyllisyyttä. Vielä kotiin kävellessä olin aika virkeä, mutta tunnin koneella istumisen jälkeen (johtuu muuten varmasti huonosta sisäilmasta!) olin jo ihan väsynyt, enkä jaksanut edes harkita salille lähtemistä. Käytiin kuitenkin luomukaupoissa Tampereella. Siinä vähän piristyi, ja nyt on vielä harkinnassa josko treenaisin. Todennäköisesti en... Mitäpä siinäkään menettää, vaikka ei urheilisi juuri tänään?
Olin viime viikon lauantaihin asti eli viikon putkeen 95% raakaruualla. Odotin ehkä jonkinlaista ihmeoloa ja energisyyttä, mutta olo tuntui ihan tavalliselta. Kunnes la-ma söin yhden lämpimän aterian päivässä. Silloin huomasin kuitenkin eron. Turvotti ja väsytti, maanantain kuntopiiri ei mennyt yhtä hyvin kuin edellisviikolla, jolloin olin syönyt pari päivää raakaruokaa ennen treeniä. Eli vaikka mitään ihmeellistä oloa raakaruuasta ei aina tulekaan, on olo kuitenkin parempi kuin kypsennetyn ruuan syömisen jälkeen.
Niin ja niistä hiuksista kun iloitsin, ne eivät ole olleet sen jälkeen yhtä puhtaat ja terveet kertaakaan, mutta hiukan paremmat kuitenkin kuin jokin aika sitten. Aion mennä ottamaan uudet kilpirauhaskokeet helmikuun alussa, niin näkee onko arvoissa tullut muutosta. Olo kun kuitenkin vaihtelee koko ajan. Onneksi enää ei ole kaula turvonnut niin kuin pari kuukautta sitten aina urheillessa oli.
Mun syöminen on nykyään ihan hullua :( Vapaapäivinä tulee koko ajan naposteltua eikä isompaa ateriaa tee juuri mieli. Töissä taas olen pitkiä aikoja syömättä, ja kotiin päästyä on hirveä nälkä ja tulee sitten syötyä paljon kerralla. No näin aamuvuorossa ei haittaa niinkään, kun pääsee aikaisin kotiin, niin syöminen ei painotu iltaan, toisin kuin muissa vuoroissa. Oikeastaan mulla on ollut jonkin asteinen ahmimishäiriö jo pitkään. Silloin laihduttaessakin pidin kalorilaskurivapaapäiviä (eli huijasin itseäni), ja saatoin syödä karkkia puoli kiloa kerralla. Nyt herkut ovat onneksi terveellisempiä, mutta ahmiminen ei ole koskaan hyväksi. Ahmiminen liittyy usein yksinoloon ja niihin iltoihin, jolloin ei harrasta liikuntaa. Paljon on siis vielä tekemistä, ja täytyisi löytää tasapaino kehon ja syömisten kanssa.
Liikunta on toinen "murheenkryyni". Edelleen suunnittelen etukäteen, milloin menisin salille tms. ja jostain syystä tunnen syyllisyyttä, jos en jaksakaan mennä. Tänään on ollut hankala päivä ja olen taas tuntenut syyllisyyttä. Vielä kotiin kävellessä olin aika virkeä, mutta tunnin koneella istumisen jälkeen (johtuu muuten varmasti huonosta sisäilmasta!) olin jo ihan väsynyt, enkä jaksanut edes harkita salille lähtemistä. Käytiin kuitenkin luomukaupoissa Tampereella. Siinä vähän piristyi, ja nyt on vielä harkinnassa josko treenaisin. Todennäköisesti en... Mitäpä siinäkään menettää, vaikka ei urheilisi juuri tänään?
Olin viime viikon lauantaihin asti eli viikon putkeen 95% raakaruualla. Odotin ehkä jonkinlaista ihmeoloa ja energisyyttä, mutta olo tuntui ihan tavalliselta. Kunnes la-ma söin yhden lämpimän aterian päivässä. Silloin huomasin kuitenkin eron. Turvotti ja väsytti, maanantain kuntopiiri ei mennyt yhtä hyvin kuin edellisviikolla, jolloin olin syönyt pari päivää raakaruokaa ennen treeniä. Eli vaikka mitään ihmeellistä oloa raakaruuasta ei aina tulekaan, on olo kuitenkin parempi kuin kypsennetyn ruuan syömisen jälkeen.
Niin ja niistä hiuksista kun iloitsin, ne eivät ole olleet sen jälkeen yhtä puhtaat ja terveet kertaakaan, mutta hiukan paremmat kuitenkin kuin jokin aika sitten. Aion mennä ottamaan uudet kilpirauhaskokeet helmikuun alussa, niin näkee onko arvoissa tullut muutosta. Olo kun kuitenkin vaihtelee koko ajan. Onneksi enää ei ole kaula turvonnut niin kuin pari kuukautta sitten aina urheillessa oli.
lauantai 15. tammikuuta 2011
Rahan ote hellittää
Minut on kasvatettu uskomaan rahan olevan välttämätön turva elämässä: töitä pitää tehdä, jotta rahaa saisi tarpeeksi. Tuhlata ei kuitenkaan saa. Tätä mieltä on isäni, joka on kovalla työllä ja (vähemmän kovaa työtä vaativalla sijoittamisella) haalinut ihan kohtalaisen omaisuuden. Rahaa hän ei kuitenkaan tuhlaa mihinkään, vaan on aika pihi. Hän esimerkiksi viihtyy kotona eikä turhia matkustelisi. Olenkin aina miettinyt, mihin hän rahaa kerää, hautaanko? No, ainakin vanhuuden toimeentulo (vanhainkoti- ja sairaalamaksut?!) on varmasti turvattu.
Ei siis ole ihme, että olen itsekin aina pitänyt rahaa ja työntekoa tärkeänä. Sillä erotuksella, että nautin matkustamisesta ja tarpeellisten asioiden ostamisesta. En ole koskaan ollut mikään shoppailufriikki, mutta tykkään kuitenkin kierrellä kauppoja. Laihduttaessa shoppailu oli kivaa, kun huomasi aina kuinka vaatekoko oli pienentynyt. Ostan yleensä vain tarpeellista. Minulla ei ole hienoa vaate-, laukku- tai kenkäkokoelmaa eikä sisustus ole kummoinen. Mieheni taas ostaa paljon laadukasta elektroniikkaa ja musiikkilaitteita eikä juuri katso niiden hintaa. Vitamixin osto oli viimeisin isohko sijoitus, ja sitä en ole katunut hetkeäkään :)
Nyt rahan ja työn teon merkitys on selvästi muuttumassa. ASP-säästötilin minimiaika on kohta täytetty. Alun perin säästimme asunnon ostoa varten, mutta nyt näyttää siltä että muutamme vanhempieni omistamaan taloon, joten raha käytettäisiinkin luomukaupan perustamiseen tai remontointiin. Lisäksi säästän koko ajan ylimääräistä, jotta rahaa olisi niin paljon kasassa, ettei tarvitsisi ottaa lainaa. Raha on kuitenkin välttämättömyys kauppaa perustettaessa. Voisikin miettiä, mihin kauppaa tarvitsen jos en tarvitse paljon rahaa? Haaveena olisi että se tuottaisi sen verran, ettei kummankaan meistä tarvitse tehdä vieraalle töitä. Villeimmissä unelmissa kauppa tuottaisi niin paljon, ettei tarvitsisi itse työskennellä siellä juuri ollenkaan. Se olisi kuitenkin toisarvoinen tavoite, sillä uskon että nauttisin kaupan pitämisestä, ja haluaisin olla paljon kaupalla.
Mieheni on paljon minua rohkeampi: hän eläisi vain päivän kerrallaan ja asuisi vaikka loppuelämänsä vuokralla, ja haluaisi jotenkin netin kautta ansaita minimitoimeentulon (kun vain keksisi miten). Itse kuitenkin haen turvallisuutta: haluaisin oman talon, mielellään maalta, jotta riittäisi mielekästä puuhaa päivittäin. Ja olisihan se ekologista kun vesi tulisi kaivosta, kasviksia voisi kasvattaa itse ja talo lämpenisi puilla.
Silloin kun aloitin ostamaan mahdollisimman paljon luomua, kauhistelin tietenkin tottumattomuuttani hintaa. Onneksi kauppojen luomuvalikoima on parantunut, ja halventunutkin. Supereihin, luonnonkosmetiikkaan ja -pesuaineisiin on mennyt tuhottomasti rahaa, mutta olen vain tyytyväinen, sillä elämän laatu on parantunut hurjasti. Ja kuitenkin rahaa taitaa mennä ruokaan vähemmän kuin ennen. Nyt ostan viikon kasvikset ja hedelmät kerralla, ja teen ehkä kerran kuussa isompia superfood-ostoksia. Ennen piti ostaa lähes päivittäin maitoa, lihaa, rahkaa, raejuustoa, jogurttia, leipää, kinkkua, juustoa, viikonloppuisin karkkia, pizzaa, sipsejä... Nyt nämä kaikki ovat jääneet ruokavaliostani pois. Pitkällä tähtäimellä raakaruokailu tulee varmasti halvemmaksi kun voi syödä pieniä määriä ja pysyy terveenä.
Enää raha ei takaa turvattua tulevaisuutta, vaan terveys. Nykyisen rahajärjestelmämme on pakko romahtaa ennemmin tai myöhemmin. Meille ei varmasti enää kauan tarjota terveydenhuoltoa, joten on parasta pysyä ruuan ja liikunnan avulla terveenä. Ja onnellisena huolimatta siitä mitä ympärillä tapahtuu :)
Ei siis ole ihme, että olen itsekin aina pitänyt rahaa ja työntekoa tärkeänä. Sillä erotuksella, että nautin matkustamisesta ja tarpeellisten asioiden ostamisesta. En ole koskaan ollut mikään shoppailufriikki, mutta tykkään kuitenkin kierrellä kauppoja. Laihduttaessa shoppailu oli kivaa, kun huomasi aina kuinka vaatekoko oli pienentynyt. Ostan yleensä vain tarpeellista. Minulla ei ole hienoa vaate-, laukku- tai kenkäkokoelmaa eikä sisustus ole kummoinen. Mieheni taas ostaa paljon laadukasta elektroniikkaa ja musiikkilaitteita eikä juuri katso niiden hintaa. Vitamixin osto oli viimeisin isohko sijoitus, ja sitä en ole katunut hetkeäkään :)
Nyt rahan ja työn teon merkitys on selvästi muuttumassa. ASP-säästötilin minimiaika on kohta täytetty. Alun perin säästimme asunnon ostoa varten, mutta nyt näyttää siltä että muutamme vanhempieni omistamaan taloon, joten raha käytettäisiinkin luomukaupan perustamiseen tai remontointiin. Lisäksi säästän koko ajan ylimääräistä, jotta rahaa olisi niin paljon kasassa, ettei tarvitsisi ottaa lainaa. Raha on kuitenkin välttämättömyys kauppaa perustettaessa. Voisikin miettiä, mihin kauppaa tarvitsen jos en tarvitse paljon rahaa? Haaveena olisi että se tuottaisi sen verran, ettei kummankaan meistä tarvitse tehdä vieraalle töitä. Villeimmissä unelmissa kauppa tuottaisi niin paljon, ettei tarvitsisi itse työskennellä siellä juuri ollenkaan. Se olisi kuitenkin toisarvoinen tavoite, sillä uskon että nauttisin kaupan pitämisestä, ja haluaisin olla paljon kaupalla.
Mieheni on paljon minua rohkeampi: hän eläisi vain päivän kerrallaan ja asuisi vaikka loppuelämänsä vuokralla, ja haluaisi jotenkin netin kautta ansaita minimitoimeentulon (kun vain keksisi miten). Itse kuitenkin haen turvallisuutta: haluaisin oman talon, mielellään maalta, jotta riittäisi mielekästä puuhaa päivittäin. Ja olisihan se ekologista kun vesi tulisi kaivosta, kasviksia voisi kasvattaa itse ja talo lämpenisi puilla.
Silloin kun aloitin ostamaan mahdollisimman paljon luomua, kauhistelin tietenkin tottumattomuuttani hintaa. Onneksi kauppojen luomuvalikoima on parantunut, ja halventunutkin. Supereihin, luonnonkosmetiikkaan ja -pesuaineisiin on mennyt tuhottomasti rahaa, mutta olen vain tyytyväinen, sillä elämän laatu on parantunut hurjasti. Ja kuitenkin rahaa taitaa mennä ruokaan vähemmän kuin ennen. Nyt ostan viikon kasvikset ja hedelmät kerralla, ja teen ehkä kerran kuussa isompia superfood-ostoksia. Ennen piti ostaa lähes päivittäin maitoa, lihaa, rahkaa, raejuustoa, jogurttia, leipää, kinkkua, juustoa, viikonloppuisin karkkia, pizzaa, sipsejä... Nyt nämä kaikki ovat jääneet ruokavaliostani pois. Pitkällä tähtäimellä raakaruokailu tulee varmasti halvemmaksi kun voi syödä pieniä määriä ja pysyy terveenä.
Enää raha ei takaa turvattua tulevaisuutta, vaan terveys. Nykyisen rahajärjestelmämme on pakko romahtaa ennemmin tai myöhemmin. Meille ei varmasti enää kauan tarjota terveydenhuoltoa, joten on parasta pysyä ruuan ja liikunnan avulla terveenä. Ja onnellisena huolimatta siitä mitä ympärillä tapahtuu :)
tiistai 11. tammikuuta 2011
Nyt jo hiuksissakin edistystä?!
Viimeisessä kirjoituksessani mainitsin hiuksistani lyhyesti, tämä teksti on omistettu hiusongelmilleni. Eli mulla on tosi ohuet ja hennot hiukset ollut aina, ja helposti rasvoittuvat. Koko ikäni olen pessyt niitä ihan tavallisella shampoolla ja hoitoaineella. Tietenkin halusin siirtyä myös luonnonkosmetiikkaan luomuinnostuksen myötä.
Aluksi pesin Ole Hyvän mustikka-shampoolla mutta siinähän ei ollut mitään tehoa. Nyt minulla on ollut Urtekramin Rhassoul savi shampoota. Ihan ok, vaahtoaa kivasti ja tuuheuttaa mutta hiukset jäävät takkuun helposti. Ovat hetken aika puhtaatkin. Kuitenkin luomushampoon käyttö (?) ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat aiheuttaneet hiustenlähtöä, mikä on erittäin kiusallista jo ennestään näin ohuilla hiuksilla.
Tänä aamuna en ollut uskoa silmiäni kun harjasin hiukset. Ne olivat tuuheat, puhtaat ja terveen tuntuiset! Ja ovat edelleen. Olin pessyt hiukset eilen illalla. Tosin laitoin ensin mustikka- ja sitten savi shampoota, mutta olen tehnyt niin ennenkin enkä ole huomannut vastaavaa vaikutusta. Hehkuttelin jo mielessäni, että tämä voisi olla joko lähdeveden (juotu 2 päivää), raakaravinnon tai kilpirauhasen paranemisen ansiota. Täytyy seurata tilannetta, miltä hiukset vaikuttaa jatkossa. :)
Nyt olen neljättä päivää lähes 100% raakaravinnolla, ja olo on tosi energinen! Ei väsymystä edes töissä. Eilen kävelin yhteensä 7 km ja salilla olin tunnin circuitissa. Tänään oli työpäivä 10-18, joten liikunnaksi riitti työmatkakävelyt (yht. 4 km). Olen oikein nauttinut ulkoilusta, kun on ollut lämpimät kelit.
Nyt tuli houkutus, isäntä lähti ostamaan Jäätelöautolta luomutuutteja, pitää varmaan maistaa... :D
Aluksi pesin Ole Hyvän mustikka-shampoolla mutta siinähän ei ollut mitään tehoa. Nyt minulla on ollut Urtekramin Rhassoul savi shampoota. Ihan ok, vaahtoaa kivasti ja tuuheuttaa mutta hiukset jäävät takkuun helposti. Ovat hetken aika puhtaatkin. Kuitenkin luomushampoon käyttö (?) ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat aiheuttaneet hiustenlähtöä, mikä on erittäin kiusallista jo ennestään näin ohuilla hiuksilla.
Tänä aamuna en ollut uskoa silmiäni kun harjasin hiukset. Ne olivat tuuheat, puhtaat ja terveen tuntuiset! Ja ovat edelleen. Olin pessyt hiukset eilen illalla. Tosin laitoin ensin mustikka- ja sitten savi shampoota, mutta olen tehnyt niin ennenkin enkä ole huomannut vastaavaa vaikutusta. Hehkuttelin jo mielessäni, että tämä voisi olla joko lähdeveden (juotu 2 päivää), raakaravinnon tai kilpirauhasen paranemisen ansiota. Täytyy seurata tilannetta, miltä hiukset vaikuttaa jatkossa. :)
Nyt olen neljättä päivää lähes 100% raakaravinnolla, ja olo on tosi energinen! Ei väsymystä edes töissä. Eilen kävelin yhteensä 7 km ja salilla olin tunnin circuitissa. Tänään oli työpäivä 10-18, joten liikunnaksi riitti työmatkakävelyt (yht. 4 km). Olen oikein nauttinut ulkoilusta, kun on ollut lämpimät kelit.
Nyt tuli houkutus, isäntä lähti ostamaan Jäätelöautolta luomutuutteja, pitää varmaan maistaa... :D
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
Hyvä päätös lomalle
Tänään on ollut tosi kiva päivä. Aamulla heräsin ja siivoilin, kolmelta menin tunnin spinningiin. Oli ihanan kamala tunti! Aluks tuntui että jaksan vaikka mitä, viimeset 10 minuuttia ku oli jäljellä niin alkoi vähän oksettaa ja heikottaa. Mutta olo tunnin jälkeen oli mahtava! Mikä siinä onkin että liikkeelle lähteminen aina tökkii, vaikka tietää mikä olo siitä seuraa. Taas tuntui hienolta kun hikoilin kunnolla, toisin kuin syksyllä kun ei olisi edes hikipyyhettä tarvittu tunnilla.
Oonkin miettinyt, että onkohan mulla nyt kilpparin kanssa parempi jakso menossa. Tällä viikolla ei oo ollu väsymystä, iho ei oo niin kuiva, ja jopa seksihalut (siis fyysiset) palasivat eilen :) Jos saisin vaan kuukautiset takaisin niin mähän oisin jo melkein kunnossa... Ai niin ja hiustenlähtö pitäis saada pysäytettyä. Ne on niin järkyttävän ohuet ettei kehtaa pitää auki. No hiuksista riittäis kerrottavaa niin paljo et pitää tehdä niistä joskus oma teksti... Katsotaan mitä töihin paluu tuo tullessaan. Ainakin kädet kuivuu, kun pitää jatkuvasti pestä omia ja lapsosten käsiä.
Spinningin jälkeen lähdettiin Tampereelle. Sokoksen ruokakaupasta ostin paljon vihanneksia ja hedelmiä, jotta voi tehdä raw-kokkailuja. Onneksi siellä on hyvä ja edullinen luomuvalikoima. Tosin avocadoja ei ollu ollenkaan tällä kertaa, ei luomua eikä tavallista. Ja sit mentiin Tahmelan lähteelle, haettiin joku 30 litraa lähdevettä. Vähän myös hifisteltiin: aiemmin tällä viikolla ostettiin kirpparilta ruskeita lasipulloja, jotta lähdevesi säilyisi mahdollisimman hyvänä :) Mutta ne on ollut apteekkikäytössä joskus, pitäis saada kunnolla puhdistettua ensin. Kirppikseltä löytyi myös metallinen juomapullo, joka oli koekäytössä spinningissä.
Syömiset ja liikunta tällä viikolla:
ma 30% raw, shoppailu- ja kirpparipäivä Anoppilassa
ti 95% raw, sairastelupäivä kotona
ke 50% raw, aamulla crosstrainer 45 min+lihaskunto 20 min, ajomatka maalle, päivällinen vanhempien luona
to 20% raw, maalla huonot eväät mukana ja päivällinen vanhemmilla
pe 20% raw, shoppailua, päivällinen liikenneaseman buffetissa
la 95% raw, kotona! Juoksulenkki 45 min+lihaskunto 20 min
su 95% raw, spinning 55 min.
Ei siis ihan putkeen mennyt raakaravinnon osalta, heti vaikuttaa kun ei ole kotona. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa :) Huomenna taas töihin, ei yhtään huvittaisi. Mutta eiköhän se siitä kun pääsee alkuun. Nyt onkin paljon uutta, kun meillä aloittaa kolme uutta lasta ja yksi uusi ohjaaja.
Oonkin miettinyt, että onkohan mulla nyt kilpparin kanssa parempi jakso menossa. Tällä viikolla ei oo ollu väsymystä, iho ei oo niin kuiva, ja jopa seksihalut (siis fyysiset) palasivat eilen :) Jos saisin vaan kuukautiset takaisin niin mähän oisin jo melkein kunnossa... Ai niin ja hiustenlähtö pitäis saada pysäytettyä. Ne on niin järkyttävän ohuet ettei kehtaa pitää auki. No hiuksista riittäis kerrottavaa niin paljo et pitää tehdä niistä joskus oma teksti... Katsotaan mitä töihin paluu tuo tullessaan. Ainakin kädet kuivuu, kun pitää jatkuvasti pestä omia ja lapsosten käsiä.
Spinningin jälkeen lähdettiin Tampereelle. Sokoksen ruokakaupasta ostin paljon vihanneksia ja hedelmiä, jotta voi tehdä raw-kokkailuja. Onneksi siellä on hyvä ja edullinen luomuvalikoima. Tosin avocadoja ei ollu ollenkaan tällä kertaa, ei luomua eikä tavallista. Ja sit mentiin Tahmelan lähteelle, haettiin joku 30 litraa lähdevettä. Vähän myös hifisteltiin: aiemmin tällä viikolla ostettiin kirpparilta ruskeita lasipulloja, jotta lähdevesi säilyisi mahdollisimman hyvänä :) Mutta ne on ollut apteekkikäytössä joskus, pitäis saada kunnolla puhdistettua ensin. Kirppikseltä löytyi myös metallinen juomapullo, joka oli koekäytössä spinningissä.
Syömiset ja liikunta tällä viikolla:
ma 30% raw, shoppailu- ja kirpparipäivä Anoppilassa
ti 95% raw, sairastelupäivä kotona
ke 50% raw, aamulla crosstrainer 45 min+lihaskunto 20 min, ajomatka maalle, päivällinen vanhempien luona
to 20% raw, maalla huonot eväät mukana ja päivällinen vanhemmilla
pe 20% raw, shoppailua, päivällinen liikenneaseman buffetissa
la 95% raw, kotona! Juoksulenkki 45 min+lihaskunto 20 min
su 95% raw, spinning 55 min.
Ei siis ihan putkeen mennyt raakaravinnon osalta, heti vaikuttaa kun ei ole kotona. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa :) Huomenna taas töihin, ei yhtään huvittaisi. Mutta eiköhän se siitä kun pääsee alkuun. Nyt onkin paljon uutta, kun meillä aloittaa kolme uutta lasta ja yksi uusi ohjaaja.
torstai 6. tammikuuta 2011
Terveisiä maalta!
Eilen kotiuduimme tänne maalle, ollaan täällä pari yötä. Kävin kaupungin varhaiskasvatuspäällikön juttusilla, lupasi ilmoittaa heti jos tulisi jokin sijaisus päiväkotiin niin pääsisin tänne töihin, päästäisiin sitten muuttamaan pysyvästi maalle. Tarkoitus on kituuttaa kaupungissa vielä ensi vuosi, jos ei päiväkotitöitä löydy, koska näillä näkymin vuoden vaihteessa olisi mahdollista perustaa oma yritys.
Kävimme sitten vanhempieni luona syömässä (oikein tunsi ettei lihamurekkeesta ja perunamuusista saanut ravinteita!) ja tulimme tänne maalle sen jälkeen. Tämä talo on äitini vanha kotitalo, joka on ollut tyhjillään jo muutaman vuoden. 60-luvun alussa rakennettu talo vaatii monenmoista remonttia, mikä vähän hirvittää, kun emme kumpikaan ole mitään synnynnäisiä remonttireiskoja. Päätavoite olisi ainakin ensimmäisenä rakentaa kylpyhuone, kun täältä puuttuu suihku kokonaan. Mutta niitä hyviä puolia tässä talossa on niin paljon: oma rauha, marjapensaat, mahdollisuus kasvimaalle, kellari, puulämmitys, rantasauna lähellä, oma LÄHDE... Kova hinku olisi jo muuttaa tänne!
Huonoja puolia näin talvella on ainakin huoneiden kylmyys. Täällä saa kilpirauhaspotilas käpertyä monen peiton alle, että tarkenee. Toisaalta oli ihanaa heti herättyä alkaa lämmittää puuhellaa. Eväsleivät olivat jäätyneet eteisessä, joten nekin sai samalla laittaa uuniin lämpiämään. Kävimme rämpimässä umpihangessa ja etsimässä lähdettä, vaan ei löytynyt. Mieheni on käynyt lähteellä kesällä eikä sitten enää muistanut, missä se oli. Mutta etsinnät jatkuu toisella kertaa...
Kävimme sitten vanhempieni luona syömässä (oikein tunsi ettei lihamurekkeesta ja perunamuusista saanut ravinteita!) ja tulimme tänne maalle sen jälkeen. Tämä talo on äitini vanha kotitalo, joka on ollut tyhjillään jo muutaman vuoden. 60-luvun alussa rakennettu talo vaatii monenmoista remonttia, mikä vähän hirvittää, kun emme kumpikaan ole mitään synnynnäisiä remonttireiskoja. Päätavoite olisi ainakin ensimmäisenä rakentaa kylpyhuone, kun täältä puuttuu suihku kokonaan. Mutta niitä hyviä puolia tässä talossa on niin paljon: oma rauha, marjapensaat, mahdollisuus kasvimaalle, kellari, puulämmitys, rantasauna lähellä, oma LÄHDE... Kova hinku olisi jo muuttaa tänne!
Huonoja puolia näin talvella on ainakin huoneiden kylmyys. Täällä saa kilpirauhaspotilas käpertyä monen peiton alle, että tarkenee. Toisaalta oli ihanaa heti herättyä alkaa lämmittää puuhellaa. Eväsleivät olivat jäätyneet eteisessä, joten nekin sai samalla laittaa uuniin lämpiämään. Kävimme rämpimässä umpihangessa ja etsimässä lähdettä, vaan ei löytynyt. Mieheni on käynyt lähteellä kesällä eikä sitten enää muistanut, missä se oli. Mutta etsinnät jatkuu toisella kertaa...
tiistai 4. tammikuuta 2011
Energia kateissa
Uusi vuosi on alkanut energisyyden osalta kehnosti. Olen ollut flunssainen ja nuhainen, tänään tuli oksennuskin. Ilmeisesti olen saanut joitain pöpöjä, kun tuli oksennus ja olo on muutenkin ollut tänään tosi heikko.
Käytiin anoppilassa kylässä, ja söin siellä kypsennettyä ruokaa. Sen huomasi heti olossa turvotuksen tunteena. Onneksi kotona voi hyvillä mielin ja helposti pysyä lähes täysin raakaruoalla. Tilattiin FitnessFirstiltä pähkinävarastot täyteen sekä Kelppiä, Mesquite-jauhetta, Kaakaonibsejä ja seesaminsiemeniä. Niin ja FiestaMolea tilattiin, ja on kyllä maineensa veroinen mauste! Myös muutama Ombarin raakasuklaapatukka sujautettiin joululahjoihin. Rahaa meni kaikkiaan 135 euroa (25% alennus huomioitu)... Kiva kuitenkin kun on kaapit täynnä tavaraa, niin voi paremmin kokeilla reseptejä. Oli pakko lajitella pähkinätkin pakastimeen erikseen niin, etten syö kaikkia sellaisenaan, vaan osa on vain ruuanlaittokäyttöön tarkoitettu :)
Kilpirauhasen toiminnassa ei ole mitään muutosta. Eilen jäi lääke ottamatta, heti oli tavallista uneliaampi olo ja paleli enemmän. Pitäisi tilata aika työterveyslääkärille, kun kuukautisia ei kuulu ollenkaan. Lopetin e-pillerit toukokuussa, ja edelleen ovat kateissa. Niiden puuttumiseen on vaikuttanut varmasti pillereiden lopettaminen, kilpirauhasen vajaatoiminta ja laihduttaminen. Olen syönyt jo parikin Terolut-kuuria eikä niistä ole apua. Haaveilemme lapsen saamisesta, joten olisi kiva kun edes kuukautiset alkaisivat.
Toivottavasti olo paranisi, että pääsisi liikkumaan kunnolla! Ollaan myös menossa maalle tulevaan taloomme pariksi yöksi, jos vain tervehdyn <3
Käytiin anoppilassa kylässä, ja söin siellä kypsennettyä ruokaa. Sen huomasi heti olossa turvotuksen tunteena. Onneksi kotona voi hyvillä mielin ja helposti pysyä lähes täysin raakaruoalla. Tilattiin FitnessFirstiltä pähkinävarastot täyteen sekä Kelppiä, Mesquite-jauhetta, Kaakaonibsejä ja seesaminsiemeniä. Niin ja FiestaMolea tilattiin, ja on kyllä maineensa veroinen mauste! Myös muutama Ombarin raakasuklaapatukka sujautettiin joululahjoihin. Rahaa meni kaikkiaan 135 euroa (25% alennus huomioitu)... Kiva kuitenkin kun on kaapit täynnä tavaraa, niin voi paremmin kokeilla reseptejä. Oli pakko lajitella pähkinätkin pakastimeen erikseen niin, etten syö kaikkia sellaisenaan, vaan osa on vain ruuanlaittokäyttöön tarkoitettu :)
Kilpirauhasen toiminnassa ei ole mitään muutosta. Eilen jäi lääke ottamatta, heti oli tavallista uneliaampi olo ja paleli enemmän. Pitäisi tilata aika työterveyslääkärille, kun kuukautisia ei kuulu ollenkaan. Lopetin e-pillerit toukokuussa, ja edelleen ovat kateissa. Niiden puuttumiseen on vaikuttanut varmasti pillereiden lopettaminen, kilpirauhasen vajaatoiminta ja laihduttaminen. Olen syönyt jo parikin Terolut-kuuria eikä niistä ole apua. Haaveilemme lapsen saamisesta, joten olisi kiva kun edes kuukautiset alkaisivat.
Toivottavasti olo paranisi, että pääsisi liikkumaan kunnolla! Ollaan myös menossa maalle tulevaan taloomme pariksi yöksi, jos vain tervehdyn <3
 |
| Tuleva koti |
lauantai 1. tammikuuta 2011
stressi
Olin jo parantumassa flunssaisesta olosta, ja eilen olo olikin hyvä kun pääsin töistä. Sitten sain uutisia, jotka laukaisivat stressireaktion ja tuli saman tien masentunut olo, mikä on minulle aika harvinaista. Alkoi ahdistaa ja mikään ei onnistunut. Itkin myös paljon pitkästä aikaa. Lähdin lenkille, koska se yleensä helpottaa, mutta ahdistus jatkui enkä jaksanutkaan juosta joten kävelin loppumatkan. Siinä sitten ilmeisesti sain kylmää kun kävelin hikisenä loppumatkan. Illalla nuha paheni ja aamulla olo oli tukkoinen ja kuumeinen. Aamulämpö 35,8 astetta ja äsken 36,5 astetta. Se on minulla jo kuumetta, koska kilpirauhas"potilaana" ruumiinlämpöni on normaalisti aina 35-36 astetta.
Näköjään stressi ja masennus voivat helposti laukaista flunssan. Ei auttanut, vaikka olin syönyt raakaruokaa useamman päivän. Olen entistä vakuuttuneempi positiivisen asenteen tärkeydestä!
Näköjään stressi ja masennus voivat helposti laukaista flunssan. Ei auttanut, vaikka olin syönyt raakaruokaa useamman päivän. Olen entistä vakuuttuneempi positiivisen asenteen tärkeydestä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)