Tällä viikolla olen yrittänyt seurata olotilaani tarkkaan. Maanantai meni puolikuntoisena, tiistaina ei ollut kurkku enää kipeä, nyt on enää pieni nuha jäljellä. Alkuviikon oli tosi väsynyt olo ja kuljin "aivosumussa" koko päivän. Raakaruualla mentiin mutta joululahjasuklaata tuhottiin paketti :( Todella koukuttavaa tuo tavallinen suklaa, sunnuntaina kun maistoi pari palaa niin johan piti maanantaina ja tiistainakin syödä aina vain enemmän! Kunnes paketti loppui ja kierre katkesi :)
Keskiviikkona menin spinningiin viikon urheilutauon jälkeen. Vähän arvelutti kuinka jaksan, mutta hyvin jaksoi ja energiaa riitti. Varmaan 90% raakaruualla on menty keskiviikko ja torstai, ja huomaa kyllä selvän eron olossa. Tänään käytiin herkkuostoksilla Tampereella. Suosittelen lämpimästi LuomuAnia ja Runsaudensarvea. Mukaan tarttui runsaasti luomuhedelmiä, luomukuivahedelmiä, -kookoslastuja ja -kookosrasvaa sekä huomista uuden vuoden viettoa varten juuressipsejä :).
Kokeilin tehdä tänään raakasuklaata, jossa on rasvana pelkkää kookosrasvaa. Onnistui ihan hyvin, mutta hunaja sekoittui huonosti, joten kaikki palat eivät olleet makeita.
Pienemmän budjetin Suklaa:
3 dl kookosrasvaa
1 dl raakakaakaojauhetta
3/4 dl goji-marjoja
1 dl saksanpähkinöitä
1 rkl macaa
0,5 dl lucumaa
1-2 rkl hunajaa
Huomenna taas juhlitaan uutta vuotta, ja ainahan sitä toivoisi uudesta vuodesta edellistä parempaa. Odotan innolla vuotta 2011, vuosi tulee varmasti olemaan täynnä oppimista ja hyvän olon lisääntymistä! Toivottavasti saisin kilpirauhasen parempaan kuntoon ja pääsisin muuttamaan unelmieni taloon maalle. Muutto on ajankohtainen heti jos sieltä päin järjestyy töitä (yritykseen saa tilat aikaisintaan ensi vuoden lopussa). Sainkin tällä viikolla rohkaisevaa sähköpostia, että pääsen melko varmasti sijaiseksi, jos sijaisuuksia tulee. Mutta eletään päivä kerrallaan. Siinä onkin minulla vielä haastetta, että oppii elämään hetkessä eikä vain odota asioita, joita tapahtuu joskus tulevaisuudessa, jos tapahtuu...
torstai 30. joulukuuta 2010
maanantai 27. joulukuuta 2010
Joulun jälkeen
Joulu oli ja meni, onneksi se on jo ohi! Nyt netissä on kirjoituksia joulun jälkeisestä stressistä, ja taas pitäisi ne jouluna hankitut liikakilotkin kuluttaa... Mitähän järkeä tässä jouluna ylensyömisessä oikeasti on? "Jouluna saa syödä herkkuja eikä tarvitse liikkua... Joulu on kerran vuodessa jne." Miksemme sen sijaan nauttisi vaikka joka päivä niistä herkuista joita oikeasti tekee mieli niin ei tarvitsisi jouluna mättää isoa määrää "oikein luvan kanssa". Siitähän ei seuraa kuin ähky ja pahimmassa tapauksessa morkkis, joillakin voi jäädä jopa "putki päälle" :D
Kun alkaa lisäämään superfoodeja ja oikeita makuja sokerin ja vehnän tilalle, ei näitä herkkuja tee joka päivä mieli. Tavallista suklaata tuli itsekin syötyä, ja taas kerran totesin, ettei se pärjää mitenkään raakasuklaalle, kun sitä oikein maistelee. Omat jouluruokailunikin menivät perinteiseen malliin, eli laatikoita ja kinkkua tuli syötyä runsain määrin. Mutta aika hyvin onnistuin välttelemään lisäaineita, sokeria ja gluteeniviljoja. Silti olo oli joulun pyhien ajan väsynyt ja turvonnut. Vaikutti siihen varmasti sekin, että kulutin television ääressä aivan liikaa aikaa "kun ei ollut muutakaan tekemistä". Joulupäivänä tulin vähän kipeäksi, eikä olo ole vieläkään täysin terve. En siis ole liikkunutkaan moneen päivään, mikä lisää väsymystä entisestään. Haluan kuitenkin levätä kunnolla, olenhan stressannut kehoani jo pari vuotta pakonomaisella liikunnalla. Nykyään yritän liikkua fiiliksen mukaan enkä pakota itseäni lähtemään salille, jos ei siltä tunnu.
Joulu vanhempien luona oli aika herättävä kokemus. Oli aikaa tutkailla elämäänsä ikään kuin etäämmältä, kun ei ollut oman kodin tutuissa kuvioissa. Tästä tuli vähän masentunut olo, kun tuntui ettei ole ketään joka ymmärtäisi minua todella. Jopa parisuhteen lopettamista harkitisin vakavasti, mutta ehkä sekään ei ole mikään ratkaisu, vaan meidän molempien pitäisi muuttua kohti parempaa ja päästä irti turhista rajoitteista.
Ruuan laadun lisääminen on automaattisesti saanut lisäämään laatua myös muilla alueilla: esimerkiksi television katsominen on vähentynyt radikaalisti. Olen myös kokeillut meditointia, mutta sillä saralla olen vasta aivan alussa, mieheni sen sijaan on meditoinut enemmänkin ja saanut siitä paljon myönteisiä kokemuksia.
Nyt on palattu taas arkeen ja on viikko töitä ennen viikon lomaa. Raakaruokailu jatkuu taas, tänäänkin tankkasin raakaruokaa muuten paitsi illalla meni tavallista suklaata... Huomenna on uusi päivä taas, ja joka päivä voi onnistua! :)
Kun alkaa lisäämään superfoodeja ja oikeita makuja sokerin ja vehnän tilalle, ei näitä herkkuja tee joka päivä mieli. Tavallista suklaata tuli itsekin syötyä, ja taas kerran totesin, ettei se pärjää mitenkään raakasuklaalle, kun sitä oikein maistelee. Omat jouluruokailunikin menivät perinteiseen malliin, eli laatikoita ja kinkkua tuli syötyä runsain määrin. Mutta aika hyvin onnistuin välttelemään lisäaineita, sokeria ja gluteeniviljoja. Silti olo oli joulun pyhien ajan väsynyt ja turvonnut. Vaikutti siihen varmasti sekin, että kulutin television ääressä aivan liikaa aikaa "kun ei ollut muutakaan tekemistä". Joulupäivänä tulin vähän kipeäksi, eikä olo ole vieläkään täysin terve. En siis ole liikkunutkaan moneen päivään, mikä lisää väsymystä entisestään. Haluan kuitenkin levätä kunnolla, olenhan stressannut kehoani jo pari vuotta pakonomaisella liikunnalla. Nykyään yritän liikkua fiiliksen mukaan enkä pakota itseäni lähtemään salille, jos ei siltä tunnu.
Joulu vanhempien luona oli aika herättävä kokemus. Oli aikaa tutkailla elämäänsä ikään kuin etäämmältä, kun ei ollut oman kodin tutuissa kuvioissa. Tästä tuli vähän masentunut olo, kun tuntui ettei ole ketään joka ymmärtäisi minua todella. Jopa parisuhteen lopettamista harkitisin vakavasti, mutta ehkä sekään ei ole mikään ratkaisu, vaan meidän molempien pitäisi muuttua kohti parempaa ja päästä irti turhista rajoitteista.
Ruuan laadun lisääminen on automaattisesti saanut lisäämään laatua myös muilla alueilla: esimerkiksi television katsominen on vähentynyt radikaalisti. Olen myös kokeillut meditointia, mutta sillä saralla olen vasta aivan alussa, mieheni sen sijaan on meditoinut enemmänkin ja saanut siitä paljon myönteisiä kokemuksia.
Nyt on palattu taas arkeen ja on viikko töitä ennen viikon lomaa. Raakaruokailu jatkuu taas, tänäänkin tankkasin raakaruokaa muuten paitsi illalla meni tavallista suklaata... Huomenna on uusi päivä taas, ja joka päivä voi onnistua! :)
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
Kuinkas sitten kävikään...
Pakko päivittää vielä tuntemuksia, vaikka ajattelinkin ettei tänään enää tule kirjoitettua. Nuo ruokailut ei menneet ihan niin kuin viimeksi kirjoitin, tuli napsittua "päivällisen" jälkeen vielä muutama pähkinä ja vähän Detox your worldin suklaamassaa hunajan kera.
Sitten tuli yllättävä energiapiikki ja innostuin olemaan koneella reilun tunnin. Cross trainer -treenin aloitin vasta kahdeksan jälkeen (yleensä alan siihen aikaan jo väsähtää ja rauhoittua sohvan ääreen...) ja olo oli aivan mahtava! Jaksoin ja jaksoin 45 min treenin, siihen päälle sitten lihaskuntoa. Jaksoin lihaskuntoakin paremmin kuin ennen ja olo oli ihmeellisen energinen, ja on vieläkin. Hikoilin kunnolla pitkästä aikaa! Olen kuvitellut että hikoilemattomuuteni on johtunut kilpparivaivasta, mutta on siihen varmasti vaikuttanut myös runsas lihansyönti -> aineenvaihdunta pelaa huonosti.
Ainoa miinuspuoli tässä illassa on, että kun tulin suihkusta ja istahdin koneelle niin alkoi suorastaan heikottaa, ja suuhun ei tee mieli laittaa mitään. MSM-sitruunanmehujuoman join äsken palautusjuomana, ehkä olisi hyvä syödä vielä vaikka luomuklementiini ennen nukkumaan menoa. Jäi tuo suklaapuurokin tekemättä tältä illalta :)
Toivottavasti tämä energisyys on pysyvää. Ennen on päivärytmi mennyt niin että aamulla olen virkeä mutta illalla seitsemän jälkeen alkaa väsyttää eikä saa mitään aikaiseksi. Nukkumaan noin klo 22.30 ja herään virkeänä 6.30 maissa. Tänään oli ihan aivosumuinen olo jonnekin kahteen asti päivällä (vapaapäivä) mutta tuon keiton kasviskeiton jälkeen alkoi energiataso nousta huimasti! Mielenkiinnolla odotan mitä joulun jälkeen tapahtuu, kun raakaruokailu jatkuu...
Sitten tuli yllättävä energiapiikki ja innostuin olemaan koneella reilun tunnin. Cross trainer -treenin aloitin vasta kahdeksan jälkeen (yleensä alan siihen aikaan jo väsähtää ja rauhoittua sohvan ääreen...) ja olo oli aivan mahtava! Jaksoin ja jaksoin 45 min treenin, siihen päälle sitten lihaskuntoa. Jaksoin lihaskuntoakin paremmin kuin ennen ja olo oli ihmeellisen energinen, ja on vieläkin. Hikoilin kunnolla pitkästä aikaa! Olen kuvitellut että hikoilemattomuuteni on johtunut kilpparivaivasta, mutta on siihen varmasti vaikuttanut myös runsas lihansyönti -> aineenvaihdunta pelaa huonosti.
Ainoa miinuspuoli tässä illassa on, että kun tulin suihkusta ja istahdin koneelle niin alkoi suorastaan heikottaa, ja suuhun ei tee mieli laittaa mitään. MSM-sitruunanmehujuoman join äsken palautusjuomana, ehkä olisi hyvä syödä vielä vaikka luomuklementiini ennen nukkumaan menoa. Jäi tuo suklaapuurokin tekemättä tältä illalta :)
Toivottavasti tämä energisyys on pysyvää. Ennen on päivärytmi mennyt niin että aamulla olen virkeä mutta illalla seitsemän jälkeen alkaa väsyttää eikä saa mitään aikaiseksi. Nukkumaan noin klo 22.30 ja herään virkeänä 6.30 maissa. Tänään oli ihan aivosumuinen olo jonnekin kahteen asti päivällä (vapaapäivä) mutta tuon keiton kasviskeiton jälkeen alkoi energiataso nousta huimasti! Mielenkiinnolla odotan mitä joulun jälkeen tapahtuu, kun raakaruokailu jatkuu...
Kasviskeittokokeilu Vitamixilla
Vitamix on kyllä mahtava kapistus! Se on ollut meillä vasta viikon. Kokeilin tehdä sillä keittoa raaoista vihanneksista, ja noin viiden minuutin jälkeen alkoikin jo höyry nousta, kun oli tarpeeksi pyörinyt. Koostumus oli hyvä, mutta maku ei ihan täydellinen. Mutta ensikertalaiseksi kuitenkin menetteli...
Laitoin koneeseen vettä, tomaattia, kesäkurpitsaa, selleriä, fenkolia, palsternakkaa,porkkanaa sekä ruususuolaa. Varmaan fenkoli ja selleri olivat minun makuun liian voimakkaita, ensi kerralla sitten esim. bataattia mukaan makeutta tuomaan. Keiton päälle ripottelin tilliä.
Näiden sanotaan lamaavan kilpirauhasta:
-kaikki ristikukkaisten heimoon kuuluvat kasvit (kaali ja sinappikasvit)
-kaalit esim. kiinan-, kukka-, parsa-, ja brysselinkaali
-lanttu, nauris, piparjuuri, retikka, punajuuri, pavut, herne
-vesikrassi, sinappikasvit esim. kelta-, valko-, ja mustasinappi
-kaikki herneet, soijapapu, limapapu
-sinimailanen, lakritsa
-maniokki
-maapähkinät kypsentämättöminä
joten pyrin välttelemään näitä ruokavaliossani.
Keittoa meni lautasellinen, sitten söin vielä salaattia ja loput mustat riisit mitä oli jäänyt. Riisiä lukuunottamatta olen ollut tämän päivän raakaruualla. Uskomattoman helppoa! Ja nopeaa Vitamixin ansiosta. Eilen kokeilin tehdä sillä avocado-dipin, ja hyvää oli! Iltapalaksi kokeilen tehdä myös suklaapuuroa, jonka ohje löytyy täältä.
Päivän ruokailut:
aamupalaksi vihersmoothie
välipalana omena ja pähkinöitä
päivällisenä kasviskeitto, salaattia ja mustaa riisiä
iltapalaksi "suklaapuuro"
Ensimmäinen päivä ilman lihatuotteita! Tai no, vihersmoothiessa oli yksi raaka luomukananmuna, mutta niistä en kyllä luovu keitettynäkään :)
Kohta pitäisi treenata, kokeillaan miten urheilu sujuu näillä tankkauksilla. Nyt on ehtinyt mukavasti käydä jouluostoksilla, siivoilla ja lueskella blogeja, kun on ollut alkuviikko lomaa. Hassua kyllä menen huomiseksi vain töihin, ja sitten suuntaankin joulun viettoon vanhempien luo.
Laitoin koneeseen vettä, tomaattia, kesäkurpitsaa, selleriä, fenkolia, palsternakkaa,porkkanaa sekä ruususuolaa. Varmaan fenkoli ja selleri olivat minun makuun liian voimakkaita, ensi kerralla sitten esim. bataattia mukaan makeutta tuomaan. Keiton päälle ripottelin tilliä.
Näiden sanotaan lamaavan kilpirauhasta:
-kaikki ristikukkaisten heimoon kuuluvat kasvit (kaali ja sinappikasvit)
-kaalit esim. kiinan-, kukka-, parsa-, ja brysselinkaali
-lanttu, nauris, piparjuuri, retikka, punajuuri, pavut, herne
-vesikrassi, sinappikasvit esim. kelta-, valko-, ja mustasinappi
-kaikki herneet, soijapapu, limapapu
-sinimailanen, lakritsa
-maniokki
-maapähkinät kypsentämättöminä
joten pyrin välttelemään näitä ruokavaliossani.
Keittoa meni lautasellinen, sitten söin vielä salaattia ja loput mustat riisit mitä oli jäänyt. Riisiä lukuunottamatta olen ollut tämän päivän raakaruualla. Uskomattoman helppoa! Ja nopeaa Vitamixin ansiosta. Eilen kokeilin tehdä sillä avocado-dipin, ja hyvää oli! Iltapalaksi kokeilen tehdä myös suklaapuuroa, jonka ohje löytyy täältä.
aamupalaksi vihersmoothie
välipalana omena ja pähkinöitä
päivällisenä kasviskeitto, salaattia ja mustaa riisiä
iltapalaksi "suklaapuuro"
Ensimmäinen päivä ilman lihatuotteita! Tai no, vihersmoothiessa oli yksi raaka luomukananmuna, mutta niistä en kyllä luovu keitettynäkään :)
Kohta pitäisi treenata, kokeillaan miten urheilu sujuu näillä tankkauksilla. Nyt on ehtinyt mukavasti käydä jouluostoksilla, siivoilla ja lueskella blogeja, kun on ollut alkuviikko lomaa. Hassua kyllä menen huomiseksi vain töihin, ja sitten suuntaankin joulun viettoon vanhempien luo.
tiistai 21. joulukuuta 2010
Läheisten suhtautuminen ruokailutapoihini
Tämä aihe on ajankohtainen varmasti monelle näin joulun alla... Itseäni jo hirvittää tuleva joulu kotona vanhempieni luona. He kun eivät oikein ymmärrä näitä uusia ruokailutottumuksiani. Vanhempani ovat syntyneet 40- ja 50-luvuilla, joten heidän ajattelutapansa ruokaa kohtaan on hyvin erilainen kuin omani. Ylipainoa on kyllä molemmilla, ja sen eteen tehdään pieniä muutoksia esim. vihannesten ja hedelmien määrää lisäämällä. Tosin rasvapropaganda on tehonnut hyvin, ja kevyttuotteita käytetään lisäaineista välittämättä.
Valitettavan usein ruokaostosten perustana on hinta.
Vähitellen lisäaineprotestini ehkä menee perille, ja ostammekin vanhempieni luona ollessani marinoimatonta lihaa ja kasviksia. Mutta se, jos en syö viljaa (leipää ja puuroa) tai käytä maitotuotteita, menee jo yli ymmärryksen. Raakaruoasta en ole vielä viitsinyt puhua mitään :) Itse en ainakaan halua arvostella vanhempieni valintoja, vaan tiedottaa heille esim. lisäaineiden haitoista.
Tässä elämäntapamuutosta läpi käydessäni olen saanut hämmästyttävän paljon kritiikkiä ja paheksuntaa vanhemmiltani, työkavereiltani ja yllättävää kyllä, myös kavereiltani. Laihduttamisen ja kevyttuotteiden käytön kaikki ymmärsivät aika hyvin, mutta esimerkiksi turhista hiilihydraateista luopuminen onkin vaikeammin ymmärrettävissä. Myös illanistujaisissa lonkeron vaihtaminen luomuviiniin (tai joskus jopa kuskina oleminen) herätti kavereissa suurta hämmästystä. Vaikka minulla sentään on sairaus, jolla voin perustella, miksi haluan syödä terveellisesti.
En ole missään vaiheessa kritisoidut muiden ruokailutottumuksia, siksi saamani kritiikin määrä ihmetyttää. Tuntuu että helpompaa olisi syödä eineksiä ja karkkia; kukaan ei varmaan vastustaisi. Jos muilla on samantyyppisiä kokemuksia, olisi mielenkiintoista kuulla niistä. Täytyy varmaan vain entistä sinnikkäämmin ja innostuneemmin kertoa omassa olossa tapahtuneista muutoksista. Ja onneksi mediakin on herännyt ja esimerkiksi 45 minuuttia ohjelmassa on puhuttu paljon luomusta ja lisäaineista, näitä ohjelmia vanhempanikin ja suuri osa suomalaisista kuitenkin katsoo vaikka eivät raakaravintoblogeja vielä lukisikaan :)
Valitettavan usein ruokaostosten perustana on hinta.
Vähitellen lisäaineprotestini ehkä menee perille, ja ostammekin vanhempieni luona ollessani marinoimatonta lihaa ja kasviksia. Mutta se, jos en syö viljaa (leipää ja puuroa) tai käytä maitotuotteita, menee jo yli ymmärryksen. Raakaruoasta en ole vielä viitsinyt puhua mitään :) Itse en ainakaan halua arvostella vanhempieni valintoja, vaan tiedottaa heille esim. lisäaineiden haitoista.
Tässä elämäntapamuutosta läpi käydessäni olen saanut hämmästyttävän paljon kritiikkiä ja paheksuntaa vanhemmiltani, työkavereiltani ja yllättävää kyllä, myös kavereiltani. Laihduttamisen ja kevyttuotteiden käytön kaikki ymmärsivät aika hyvin, mutta esimerkiksi turhista hiilihydraateista luopuminen onkin vaikeammin ymmärrettävissä. Myös illanistujaisissa lonkeron vaihtaminen luomuviiniin (tai joskus jopa kuskina oleminen) herätti kavereissa suurta hämmästystä. Vaikka minulla sentään on sairaus, jolla voin perustella, miksi haluan syödä terveellisesti.
En ole missään vaiheessa kritisoidut muiden ruokailutottumuksia, siksi saamani kritiikin määrä ihmetyttää. Tuntuu että helpompaa olisi syödä eineksiä ja karkkia; kukaan ei varmaan vastustaisi. Jos muilla on samantyyppisiä kokemuksia, olisi mielenkiintoista kuulla niistä. Täytyy varmaan vain entistä sinnikkäämmin ja innostuneemmin kertoa omassa olossa tapahtuneista muutoksista. Ja onneksi mediakin on herännyt ja esimerkiksi 45 minuuttia ohjelmassa on puhuttu paljon luomusta ja lisäaineista, näitä ohjelmia vanhempanikin ja suuri osa suomalaisista kuitenkin katsoo vaikka eivät raakaravintoblogeja vielä lukisikaan :)
Lihansyönnin vähentäminen ja raakaruokaan siirtyminen
Minulla todettiin elokuussa 2010 kilpirauhasen vajaatoiminta (autoimmuunityreodiitti), lääkityksenä tällä hetkellä Thyroxin 0,1 mg. Oikeastaan poikaystäväni innostamana kiinnitin tuon jälkeen huomiota ravinnon laatuun. Hän luki Olli Postin ja Jaakko Halmetojan kirjoituksia mm. siitä, kuinka lisäaineet pilaavat syömämme ruuan. Tuosta alkoi itselläni E-koodien, valkoisen sokerin ja valkoisen vehnän välttäminen.
Sen jälkeen lueskelin edelleen, mitä juuri kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän kannattaisi syödä. Päätin alkaa noudattaa Paleo-ruokavaliota mahdollisimman paljon, eli siis luopuminen kaikesta ruuasta, jota kivikaudenkaan ihmiset eivät ole syöneet. Vilja- ja maitotuotteet ovatkin jääneet lähes kokonaan, tosin esim. riisiä ja quinoaa syön silloin tällöin, koska ne ovat gluteenittomia. Luomulaatuista tai riistalihaa olen kuitenkin syönyt lähes päivittäin. Olo on kuitenkin ollut hieman turvonnut eikä niin virkeä kuin olisin toivonut. Niinpä Heidi Kuusiston Uusi Päivä -kirjan luettuani huomasin monia syitä, miksi myös lihan syömisestä kannattaa luopua.
Tavoitteena olisikin siis vähentää lihansyöntiä, ja pikkuhiljaa siirtyä raakaravintoon (n. 60% näin aluksi), ilman pakkoa. Tässä onkin minulle haastetta, sillä useimmiten suhtaudun vähän liian ehdottomasti näihin ravintojuttuihin, ja saatan potea huonoa omaa tuntoa repsahduksista. Nyt yritän kuitenkin oppia huomaamaan, kuinka paljon ruokavalioni on jo muuttunut, enkä laskemaan jos joskus poikkean tavoitteistani. Esimerkiksi eilen herkuttelin kiinalaisessa, mutta sen jälkeen olo oli väsynyt ja teki mieli makeaa, joten mättämäni ruoka ei voinut olla hyväksi keholleni. Yritän oppia kuuntelemaan kehoni tarpeita paremmin.
Tässä ruokavaliomuutoksen aikana huomaan sortuvani herkutteluun iltaisin. Syön isoja määriä pähkinöitä ja kuivahedelmiä kerralla. Tässä on kuitenkin kyse vanhojen herkkujen, kuten karkit, korvaamisesta uusilla ja paremmilla. Tässäkin yritän olla tuomitsematta itseäni, vaikka välillä söisinkin esim. överisti raakasuklaata. Sehän vain on niin hyvää ettei voi tyytyä yhteen palaan!!
Päätin aloittaa blogin pitämisen, jotta voin seurata itse paremmin edistymistäni ja muutostani. Ehkäpä voin myös innostaa muita kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä kohti terveellisempää ruokavaliota. Toivottavasti ajan myötä myös kilpirauhanen aktivoituisi ja voisin joskus luopua lääkityksestä. Nyt kuitenkin oireita on vielä rutkasti jäljellä, ja tuntuu että lääkkeen määrää pitäisi pikemminkin lisätä.
Sen jälkeen lueskelin edelleen, mitä juuri kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän kannattaisi syödä. Päätin alkaa noudattaa Paleo-ruokavaliota mahdollisimman paljon, eli siis luopuminen kaikesta ruuasta, jota kivikaudenkaan ihmiset eivät ole syöneet. Vilja- ja maitotuotteet ovatkin jääneet lähes kokonaan, tosin esim. riisiä ja quinoaa syön silloin tällöin, koska ne ovat gluteenittomia. Luomulaatuista tai riistalihaa olen kuitenkin syönyt lähes päivittäin. Olo on kuitenkin ollut hieman turvonnut eikä niin virkeä kuin olisin toivonut. Niinpä Heidi Kuusiston Uusi Päivä -kirjan luettuani huomasin monia syitä, miksi myös lihan syömisestä kannattaa luopua.
Tavoitteena olisikin siis vähentää lihansyöntiä, ja pikkuhiljaa siirtyä raakaravintoon (n. 60% näin aluksi), ilman pakkoa. Tässä onkin minulle haastetta, sillä useimmiten suhtaudun vähän liian ehdottomasti näihin ravintojuttuihin, ja saatan potea huonoa omaa tuntoa repsahduksista. Nyt yritän kuitenkin oppia huomaamaan, kuinka paljon ruokavalioni on jo muuttunut, enkä laskemaan jos joskus poikkean tavoitteistani. Esimerkiksi eilen herkuttelin kiinalaisessa, mutta sen jälkeen olo oli väsynyt ja teki mieli makeaa, joten mättämäni ruoka ei voinut olla hyväksi keholleni. Yritän oppia kuuntelemaan kehoni tarpeita paremmin.
Tässä ruokavaliomuutoksen aikana huomaan sortuvani herkutteluun iltaisin. Syön isoja määriä pähkinöitä ja kuivahedelmiä kerralla. Tässä on kuitenkin kyse vanhojen herkkujen, kuten karkit, korvaamisesta uusilla ja paremmilla. Tässäkin yritän olla tuomitsematta itseäni, vaikka välillä söisinkin esim. överisti raakasuklaata. Sehän vain on niin hyvää ettei voi tyytyä yhteen palaan!!
Päätin aloittaa blogin pitämisen, jotta voin seurata itse paremmin edistymistäni ja muutostani. Ehkäpä voin myös innostaa muita kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä kohti terveellisempää ruokavaliota. Toivottavasti ajan myötä myös kilpirauhanen aktivoituisi ja voisin joskus luopua lääkityksestä. Nyt kuitenkin oireita on vielä rutkasti jäljellä, ja tuntuu että lääkkeen määrää pitäisi pikemminkin lisätä.
Miten tähän päädyttiin?
On ehkä syytä tarkastella sitä, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Lapsena olin pullukka, kunnes yläasteella ja lukiossa pituuskasvun myötä muutuin normaalipainoiseksi. Meni pitkään niin, etten kiinnittänyt mitään erityistä huomiota syömiseen tai liikkumiseen. Liikuntaa harrastin noin kerran viikossa. Enemmän kiinnosti musiikki, poikaystävä ja bilettäminen...
Opiskeluaikana ystäväni houkutteli minut kuntokeskukseen tutustumaan. Olin saman tien kiinnostunut kuntosalijäsenyydestä, sillä tuntui että kaipasin harrastusta ja kaverin kanssa salilla käyminen olisi varmasti hauskaa. Aktiivinen liikunnan harrastaminen (vähintään 3 kertaa viikossa) alkoi siis tuolloin vuonna 2007. Silloin jäin totaalisesti koukkuun liikuntaan ja olen tainnut lähes joka viikko liikkua vähintään tuon kolme kertaa. Suosikkilajeja on spinning ja juoksu, eli nautin siitä kun hiki lentää. Tosin kilpirauhanen ei enää oikein tykkää rankasta treenistä, jossa syke on jatkuvasti korkealla. Tulee välillä sellainen kuristava tunne kurkkuun. Lihaskunto on ollut aina vähän sellainen välttämätön paha, mutta haluan kuitenkin pitää lihaksissa hyvän peruskunnon, ja haluan näyttää kiinteältä, joten yritän käydä salilla vähintään kerran viikossa.
Liikkuessani en välittänyt kuitenkaan ravinnon tarkkailusta, vaikka herkkuja yritin vältellä. Tietenkin karkkipäivä oli kerran viikossa :) Saatoin esim. salitreenin jälkeen syödä pari kulhollista muroja! Aloin lihoa vuoden 2008 syksyllä, kun siirryin opiskeluista työelämään. Jälkeenpäin ajateltuna tuolloin jo varmaan puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta. Teinhän kuitenkin päivät fyysistä työtä ja ulkoilin paljon, päiväkodissa kun olen töissä.
Huhtikuussa 2009 poikaystäväni näytti minulle Kalorilaskuri-ohjelmaa. Päätin huvikseen kokeilla, vaikka en ollut sen enempää laihduttamista harkinnutkaan. Tuolloin painoa oli 72,5 kg (olen 168 cm pitkä). Hurahdin laihduttamiseen täysin, sillä painoa alkoi pudota helposti. Noin vuoden painon pudotusprojektin jälkeen (2010 keväällä) lopetin laihduttamisen, sillä olin päässyt paljon alkuperäistä tavoitettani pidemmälle, ja paino oli alimmillaan 54 kg. Yritän pitää sen 55 kg paikkeilla.
Laihduttaminen toi rutkasti itsevarmuutta. Laihdutuksen aikana ruokavalioni oli kuitenkin kaikkea muuta kuin terveellinen. Söin nimittäin paljon kevyttuotteita ja kerran viikossa pidin herkuttelupäivää, jolloin saation käydä ulkona syömässä ja lisäksi syödä ison pussillisen karkkia. Pumppasin siis kehoni täyteen lisäaineita! Sairauteni todettiin sitten elokuussa 2010, jolloin alkoi puhtaamman ruokavalion noudattaminen. Karkit ovat vaihtuneet pähkinöihin, raakasuklaaseen ja kuivahedelmiin eikä karkkia tee onneksi enää mieli. Valkoinen vehnä, valkaistu sokeri, lisäaineet (mahdollisuuksien mukaan) ja kahvi ovat jääneet pois. Alkoholin käyttö on vähentynyt ja lonkero on vaihtunut luomuviiniin :) Vilja- ja maitotuotteiden käyttö on vähentynyt, ja nyt olisi tavoitteena vähentää myös lihan syöntiä.
Opiskeluaikana ystäväni houkutteli minut kuntokeskukseen tutustumaan. Olin saman tien kiinnostunut kuntosalijäsenyydestä, sillä tuntui että kaipasin harrastusta ja kaverin kanssa salilla käyminen olisi varmasti hauskaa. Aktiivinen liikunnan harrastaminen (vähintään 3 kertaa viikossa) alkoi siis tuolloin vuonna 2007. Silloin jäin totaalisesti koukkuun liikuntaan ja olen tainnut lähes joka viikko liikkua vähintään tuon kolme kertaa. Suosikkilajeja on spinning ja juoksu, eli nautin siitä kun hiki lentää. Tosin kilpirauhanen ei enää oikein tykkää rankasta treenistä, jossa syke on jatkuvasti korkealla. Tulee välillä sellainen kuristava tunne kurkkuun. Lihaskunto on ollut aina vähän sellainen välttämätön paha, mutta haluan kuitenkin pitää lihaksissa hyvän peruskunnon, ja haluan näyttää kiinteältä, joten yritän käydä salilla vähintään kerran viikossa.
Liikkuessani en välittänyt kuitenkaan ravinnon tarkkailusta, vaikka herkkuja yritin vältellä. Tietenkin karkkipäivä oli kerran viikossa :) Saatoin esim. salitreenin jälkeen syödä pari kulhollista muroja! Aloin lihoa vuoden 2008 syksyllä, kun siirryin opiskeluista työelämään. Jälkeenpäin ajateltuna tuolloin jo varmaan puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta. Teinhän kuitenkin päivät fyysistä työtä ja ulkoilin paljon, päiväkodissa kun olen töissä.
Huhtikuussa 2009 poikaystäväni näytti minulle Kalorilaskuri-ohjelmaa. Päätin huvikseen kokeilla, vaikka en ollut sen enempää laihduttamista harkinnutkaan. Tuolloin painoa oli 72,5 kg (olen 168 cm pitkä). Hurahdin laihduttamiseen täysin, sillä painoa alkoi pudota helposti. Noin vuoden painon pudotusprojektin jälkeen (2010 keväällä) lopetin laihduttamisen, sillä olin päässyt paljon alkuperäistä tavoitettani pidemmälle, ja paino oli alimmillaan 54 kg. Yritän pitää sen 55 kg paikkeilla.
Laihduttaminen toi rutkasti itsevarmuutta. Laihdutuksen aikana ruokavalioni oli kuitenkin kaikkea muuta kuin terveellinen. Söin nimittäin paljon kevyttuotteita ja kerran viikossa pidin herkuttelupäivää, jolloin saation käydä ulkona syömässä ja lisäksi syödä ison pussillisen karkkia. Pumppasin siis kehoni täyteen lisäaineita! Sairauteni todettiin sitten elokuussa 2010, jolloin alkoi puhtaamman ruokavalion noudattaminen. Karkit ovat vaihtuneet pähkinöihin, raakasuklaaseen ja kuivahedelmiin eikä karkkia tee onneksi enää mieli. Valkoinen vehnä, valkaistu sokeri, lisäaineet (mahdollisuuksien mukaan) ja kahvi ovat jääneet pois. Alkoholin käyttö on vähentynyt ja lonkero on vaihtunut luomuviiniin :) Vilja- ja maitotuotteiden käyttö on vähentynyt, ja nyt olisi tavoitteena vähentää myös lihan syöntiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)